Panu Hämäri Yrittämisestä ja yrittäjyydestä kansainvälinen näkökulma huomioiden

Yrittäjäyhteiskunta?

Taas on yrittäjän tyypillinen viikko takana. Matkapäiviä 4 ja päivien pituudet keskimäärin 12 tuntia. Siis peruskauraa monelle yrittäjälle. Parin viimeisen viikon aikana on tullut keskusteltua monen yrittäjän kanssa ja ja ihmeteltyä samalla nykyisin välillä vilahtelevaa termiä "yrittäjäyhteiskunta". Kukaan tuntemani yrittäjä kun ei tunnu tuota termiä tuntevan tai tunnistavan. Olisi mielenkiintoista saada esimerkiksi Suomen noin 180.000 pienyrittäjän näkemys siitä, miten Suomessa yhteiskunta edesauttaa tai mahdollistaa yrittäjyyttä.

Luin tässä aamulla Maaseudun Tulevaisuudessa olleen artikkelin (tai pikemminkin blogikirjoituksen), jossa kehuttiin kuntavaaliehdokkaita arjen sankareiksi. Sinänsä erittäin hyvä ja asiallinen kirjoitus pisti minut kuitenkin miettimään tuota "yrittäjäyhteiskunta" sanaa ja sitä tosiasiaa, että Suomessa on vielä todella paljon niitä, jotka eivät edes tiedä, mitä yriittäjyys todella pitää sisällään. Monet virkamiehet osaavat kyllä tuoda esiin "yrittäjyyden riskin" perustellessaan päätöksiään. Antti Rinne ja demarit yleensä osaavat puolustaa ay-liikkeen etuja (viittaan tässä Rinteen kommentteihin ay-liikkeen pysyvyydestä yhteiskunnassa ja siiihen, että eduskunnan keskusteluissa ja päätöksenteossa koskien yrittäjiltä vaadittavan kirjanpidollisen avoimuuden ulottamista myös ay-liikkeeseen demarit loistivat ppoissaolollaan), mutta yrittäjyydestä ja yhteiskunnan arvoista puhutaan suorastaan pötyä...

Poliittisesti katsottuna (koska olen itse ehdokkaana Kokoomuksen listoilla) olisi tietysti hienoa voida syyttää ainoastaan demareita ymmärryksen puuttesta ja asioiden vääristelystä, mutta valitettavasti tietämättömyys yrittämisestä ja yrittäjyydestä menee läpi koko yhteiskunnan ja myös kaikkien puolueiden. Demarien en odotakaan olevan yrittäjien puolella saatikka sitten oikeasti tuntevan yrittäjyyttä tai tukevan sitä. Sen sijaan kyseenalaistan koko yhteiskunnan tiedon tasoa siitä, mitä yrittäminen ja yrittäjyys pitävät sisällään. Useimpien (tai rehellisesti sanottuna kaikkien!) puolueiden edustajissa on ihmisiä, joiden kommenteissa ja ulostuloissa paistaa se, että he eivät oikeasti edes tiedä yrittäjyydestä tarpeeksi, jotta voisivat puolueettomasti puhua asiasta. Puhumattakaan siitä, että monet heistä jopa ovat yhteiskunnan päättäjiä tai ehdolla sellaisiksi.

Näen jo silmissäni kommentteja siitä, että kyllähän yrittäjät voivat valita omia edustajiaan ja jopa muita yrittäjiä valtuustoihin ja päättäjiksi kuntiin ja myös eduskuntaan. Tulevaisuudessa myös maakuntiin. Teoriassa tämä on totta. Käytännössä suuri osa yrittäjistä on kuitenkin niin kiireistä ja kiinni liiketoiminnassaan, että "arjen sankaruus" ehdokkaana ei ole realistinen vaihtoehto. Heidän on pidettävä pyörät pyörimässä, jotta heidän asiakkaansa saavat tuotteensa ja palvelunsa asiakaslupausten mukaisesti. Ja mikäli näillä yrittäjillä on myös työntekijöitä, vastuu - ja useimmiten myös työmäärä - on vieläkin suurempi, sillä näiden yrittäjien vastuulla ei ole ainoastaan heidän ja heidän oman perheensä toimeentulo, vaan myös niiden, joille he ovat tarjonneet työpaikan. Eli yrittäjien omat ehdokkaat ovat vähissä. Useimmat meistä ehdokkaista ovat joko onnistuneet rakentamaan yrityksen niin hyvälle pohjalle, että yrityksen pyörittäminen ei vie aivan kaikkea aikaa tai sitten toimiminen yrittäjänä ei ole täysaikaista. Eli useat "yrittäjäehdokkaat" ovat kuitenkin käytönnössä jotain muuta kuin täysaikaisia, puhtaasti yrittäjinä toimivia henkilöitä. Koska suurimmalla osalla kokoaikaisista yrittäjistä ei ole aikaa politikointiin!

Itse näen "arjen sankareina" juuri nämä pienyrittäjät, jotka pitävät yhteiskunnan pyörimässä omalla työpanoksellaan ja tuomillaan verotuloilla yhteiskunnan kulujen hoitamiseksi. Luonnollisesti tähän luen myös heidän työntekijöidensä tuomat verotulot yhteiskunnalle, sillä näitä verotuloja ei olisi, jos nämä yrittäjät eivät työllistäisi niiden maksajia. Meillä on luonnollisesti yhteiskunnassamme myös muita "arjen sankareita" erilaisissa rooleissa. Yrittäjät ovat vain yksi ryhmä heistä. Meillä on erityisesti terveyspuolella, turvallisuutta hoitamassa ja muissa välttämättömissä yhteiskunnan palveluissa henkilöitä, joiden merkitys yhteiskunnallemme on todella suuri.

Haluan kuitenkin kysyä, onko meillä olemassa minkäänlaista "yrittäjäyhteiskuntaa"? Monen yrittäjän kokemukset ovat sellaisia, että yhteiskunnan silmissä yrittäjät ovat paarialuokkaa - välttämätön paha. Puheissa meillä on paljon hienoja juttuja yrittäjyyden edistämisestä, mutta käytännön tasolla esimerkiksi "yrittäjyyden esteiden purkaminen" näkyykin virkamiesten suunnasta lisääntyneenä byrokratiana ja vaatimuksina. Yrittäjiä ei todellisuudessa kohdella tasavertaisina yhteiskunnan edustajina. Poliittiset edunvalvojat eivät valvo annettujen lupausten toteutumista yrittäjien osalta. Yrittäjiä puristetaan sekä tarpeettomalla byrokratialla että muita huonommilla etuuksilla ja mahdollisuuksilla koskien sosiaaliturvaa, vakuutuksia, työttömyysturvaa jne. Siis puheet yrittäjyydestä ja kokemukset yhteiskunnasta ovat jotenkin kaukana toisistaan.

Suomessa on kuitenkin näkyvissä muutos asenteissa. Jotkut koulut ovat aloiittaneet yrittäjyyskoulutukset ja jopa yhteistyön paikallisten yritysten kanssa tiedon lisäämiseksi. Kohderyhminä ovat kuitenkin useimmiten nuoret ja lapset. Vie aikaa, ennen kuin vaikuttavat yhteiskuntamme päätöksentekoon. Miten saisimme kaikki yhteiskunnassamme - tai edes suuremman osan - ymmärtämään yrittäjyyden ja yrittämisen yhtenä yhteiskunnan kannalta tärkeänä tekemisenä, jota kohdellaan tasavertaisesti muiden toimintojen ja toimijoiden kanssa? Tähän kaipaisin konkreettisia vastauksia ja toimenpiteitä...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Mie aloin tiedostaa jo kouluiässä heti sodanjälkeen yrittäjien suuren panoksen suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä.
Kun vertaa minun kouluaikaani tähän päivään ja katselee ympärilleen, niin ihmetellä täytyy sitä suurta muutosta mitä maisema- kuin katukuvassakin on tapahtunut.
Kyllä siitä kuvastaa melkoinen kehitys ainakin materiaalisessa hyvinvoinnissa. Hienoja taloja, upeita maatiloja, mahtavia ostoskeskuksia y.m.. Upeita halleja uimareille, lätkänpelaajille sekä monille muille harrastajille. Poissulkematta teiden ja katujen täyttämiä hienojen autojen letkoja ja kesänviettopaikkoja huviloineen ja mökkeineen.
Ymmärrän myös sen millaisin uhrauksin yrittäjät ovat kaiken tämän aikaan saaneet. Ja millaisen laskun tästä kaikesta kehityksestä he ovat joutuneet maksamaan niin henkisesti kuin ruumiillisestikin.
Mutta hammasta purren sisulla ja sydämellä ovat jaksaneet puurtaa yhteiskunnan parhaaksi. Nyt näkyvin hyvinvointimerkkeineen ja monumentteineen.
Kiitos yrittäjille ja yrittäjäsukupolville.

Trev. kuluttaja mallia -40, joka on saanut ilon olla muutaman vuosikymmenen tukemassa, omalla pienellä työpanoksellaan muutamaa yritystä.
p.s.
Koettakaa yrittäjät kestää. Hankaluuksista ja paineista huolimatta "kyllä se siitä".

Käyttäjän PanuHmri kuva
Panu Hämäri

Ymmärrän huumoriasi, mutta sekään, että jotkut yrittäjät ovat menestyneet, ei poista tutkimusten faktaa siitä, että lähes 100.000 yrittäjäperhettä sinnittelee palkkatuloilla, joilla ei kuulemma pärjää... Toivottavasti huomasit, että peräänkuulutin lähinnä sitä, että yrittäjiä arvostettaisiin saman verran kuin muitakin ja se myös näkyisi käytännössä esimerkiksi viranomaisten toiminnassa... ;-)

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Huomasin. Arvostan kyllä kovasti yrittäjiä ja yrittämistä, vaikka vähän "piruiluhenkisesti" kommentoinkin tällaisena entisenä "renkinä".

Kukapa byrokraateista ja niiden määrästä tykkää. Siinä mielessä kaikki ovat samalla viivalla. Ei ole kuitenkaan sattunut silmään eikä korvaan, siltä suunnalta valitusta arvostuksen puutteesta. Lienevätkö tyytyneet kovaan kohtaloonsa?
Muuten pitäisiköhän meidän kaikkien, eritoten politiikkojen ja sille alalle pyrkivien, yrittää ymmärtää toinen toistemme ongelmia? Ja sovussa setviä niitä ja pyrkiä ratkomaan ilman suurta kalabaliikkia "itkupotku raivareineen".
Utopiaa kenties tällä planeetalla ja tällä ihmisen henkisen kehityksen tasolla?

Kumma juttu, että ollaan kyllästytty politiikojen suusta suoltamaan mitään sanomattomaan "jargoniin". Mutta muutosta ei vaan tapahdu. Nekin jotka valittavat siitä, ja pyrkivät mukaan politiikkaan, mutta päästessään seuraan, alkavat suoltaa samaa käsittämätöntä jauhantaa.
Ehkä suoraan ja yksinkertaisesti esittäminen ei asioiden mutkallisuuden takia olekaan mahdollista?

Tuli tuosta mieleen Uutiset TV:ssä. On Uutiset ja Selväkieliset Uutiset.
Täytyy myöntää, että korva on tottunut mutkikkaampiin uutisten lukuihin. Siksi selväkieliset tuntuvat melko kömpelöiltä.
Ehkä poliittisessa kielen käytössä tapahtuisi samoin. Kun on tottunut "jargoniin", niin selvä ja suoraviivainen esitystapa tuntuisikin kömpelöltä? Ja antaisi esittäjästä yksinkertaisuuden leiman.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Sinnittelee? Miksi nuo sinnittelee? jo -03-19 on kepu,kok johtanut vuoronperään maata RKP mukana.
Nythän on niin että SAK ei aja yrittäjien asioita (vaikka siinä sivussa saakin PK-yrittäjien kotitaloudet samalla etuja mitä palkansaajatkin saavat.)

Jos kepu,kok keskittyy Perheyritysten/vienti ja pörssiyrityten etujen ajamiseen
et siitä demareita voi vähemmistönä syyttää.
Perheyrityksiähän on ollut puolustamassa
-Ex -perheyritysten johtaja Vanhanen -03-10.
-Nyt Ex-johtaja A.Berner.
Kone,Vallila,Hartwall,Abloy,Fazzer,Pauling ym.

JK.Eduskunnassa on porvaripuolueita 6-2sdp,vas.
On tainnut PK-yritysten edut jäädä vähemmälle ? Olisko aika alkaa vaatia niitä isommilta puolueilta?

Juuso Hämäläinen

Vihaan sanoja yrittäjä ja yrittäminen. Ne ovat niin epätoivoisia ja alentavia. Sanotaankin usein, että joku yritti yrittämistään (mutta ei sitten lopulta tietenkään onnistunut). Olen ollut osakkaana useamman kerran eläessäni. En koskaan halunnut käyttää itsestäni titteliä yrittäjä mainitusta syystä. Mutta käytetään nyt noita sanoja kuitenkin tässä.

Yrittäjiä on niin monenlaisia, että muiden suhtautuminen heihin vaihtelee siksi suuresti. Yrittäjä Björn Wahlroos tai R-kioski- yrittäjä Pihtiputaalla saavat aikaan eri mielikuvat. Tosin Nalle varmaan luokittelee itsensä paremmalla termillä. Hän on liikemies.

Suomen valtion massiivinen byrokratia tappaa monen yrittämisen halut. Virkamies ja juristin nilkki hallinnossa lähtee siitä, että yrittäjä suunnittelee tulonsa aivan kuten valtio. Se budjetoi ne. Siksi kaikki velvoitteet rakennetaan kuten tulovirta yrityksessä olisi tasaista, riittävää ja ongelmatonta saada kuten julkishallinnolle on. Siksi byrokratia optimoidaan virastoille ja virkamiehille mukavaksi miettimättä miten se sopii yrittäjälle. Virkamiehet eivät edes mieti mistä osaltaan heidän palkkarahansa saadaan. Nehän tulevat jostain kulubudjetista.

Yrittäminen Suomessa on vaikeaa myös kansalaisten varattomuuden takia. Ei ole varaa ottaa riskejä ja menettää kaikki. Lainsäädäntömme on preussilainen. Yrittäjä ei saa itseään konkurssiin vaan kantaa velkansa törkeine korkoineen loppuelämänsä.

Kokonaisverotuksen aste vie mennessään onnistumisen hedelmät.

Suomi on kapitalistinen talous ja yhteiskunta. Mutta se ei tue yrittämistä eikä palkkatyön teettämistä eikä sen tekemistä. Muun länsimaailman tapaan helpointa on suurilla yrityksillä ja rahalaitoksilla. Tämä kehitys sai alkunsa USAsta.

Tilanteen muuttamiseksi ei ole yhteiskunnan tasolla tehtävissä mitään. Globaali kapitalismi ja sijoituskeinottelu varmistavat, ettei onnistu. Jokainen pienempi yrittäjä ja työntekijä saa pärjätä omillaan niinkuin parhaaksi näkee. Edes näiden yhteistoiminta ja liittoutuminen ei enää auta. Peli on pelattu vapaakaupan ja globalisaation ansioista.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Liike-elämä ei kaipaa yrittäjiä, yrittelijöitä, tekijöitä kaivataan.
Urheilijoilta en kaipaa nöyryyttä, heiltä kaipaan suorituksia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi se pitäisi olla yrittäjäyhteiskunta?

Jo sanana se viittaa siihen ettei lopputulemasta haluta tasavertaista. Jo nyt saan radiosta kuulla miten yrittäjille olisi kaikkea edullista tarjolla kännyköistä liittymiin. Sekö on se oikea suunta,että jollekkin taholle olisi kaikki suunnattu yhteiskunnassa?

Tulee mieleeni väistämättä Ranskan vallankumous..sielläkin oli näitä joille kaikki oli suunnattu ja suuri määrä niitä joille ei ollut suunnattu mitään.

Siksi ehkä ei nyt kannattaisi ylikompensoida tätäkin..vaikka tietty se tullaan ylikompensoimaan. Tasavertaisuuden ymmärrän ja kannatan sitä itsekkin. Vähän on ehdotuksia kuullut miten se toteutettaisiin.

Toimituksen poiminnat