*

Panu Hämäri Yrittämisestä ja yrittäjyydestä kansainvälinen näkökulma huomioiden

Kestävää kehitystä?

Olen pari viikkoa taas lähinnä seurannut keskustelua Helsingin ja koko Suomen kehittämisestä ja kehittämiseen liittyvistä haasteista. European Green Lean Associationin sertifioimana kouluttajana käytän projektihallinnan, Lean Six Sigman ja kestävän kehityksen työkaluja viikoittain. Joten olen jonkinlainen asiantuntija näissä asioissa yli 25 vuoden kokemuksella.

Siksi minua ärsyttää, kun luen erilaisten "asiantuntijoiden" tai sellaisina esiintyvien kommentteja asioista, joiden kanssa teen yrittäjänä jatkuvasti töitä. Kestävä kehitys on yksi sellainen termi ja asia, jota käytetään laajasti väärin.

Wikipedia kertoo asiasta (lyhyesti yhteenvedettynä) seuraavaa:

"Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien Brundtlandin komissiossa 1987. Gro Harlem Brundtland totesi vuonna 1987: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

Kestävän kehityksen käsitteestä vallitsee suuria erimielisyyksiä, ja jotkut ovat ehdottaneet jopa koko käsitteestä luopumista, koska sen sisällöstä on tullut niin epäselvä. Kyynisimmän määritelmän mukaan kestävä kehitys ”synnyttää keskustelua”. Toisaalta tätä piirrettä voidaan pitää myös käsitteen vahvuutena, koska sen kautta voidaan saada samaan tulevaisuudennäkymiä koskevaan keskusteluun mukaan ihmisiä mielipiteiden äärilaidoilta. Useissa kansainvälisissä yhteyksissä "kestävä kehitys" (sustainable development) on korvattu käsitteellä "kestävyys" (sustainability).

Kestävän kehityksen tunnusmerkkien määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Kiistaa on esimerkiksi siitä, mikä on erilaisten sosiaalisten indikaattoreiden suhteellinen painoarvo. Pitkän tähtäimen mittareiden painotuserot voivat johtaa täysin erilaiseen käsitykseen kehityksen kestävyydestä. Esimerkiksi metsä, joka tarjoaa kestävän jatkuvuuden puutavaran tuotolle, ei välttämättä tue alkuperäisiä lintukantoja. Mineraaliesiintymä, joka lopulta ehtyy, ei myöskään välttämättä tue enemmän tai vähemmän vakaita ja kestäviä yhteisöjä."

Se, että Wikipedia, YK, EU jne. eivät ole pystyneet määrittämään selvästi, mitä "Kestävä Kehitys" tarkalleen on, on avannut opportuneisteille loistavan mahdollisuuden poimia rusinoita pullasta. Hyvä esimerkki on vihreiden tapa väittää, että he ajavat kestävää kehitystä. Varsinkin Helsingissä. Anni Sinnemäki toi tätä esiin haastatteluissa, joissa häntä haastateltiin koskien hänen valintaansa vihreiden pormestariehdokkaaksi Helsinkiin. Vihreät väittävät olevansa se puolue, jonka kautta Helsingistä - ja Suomesta - tehdään kestävän kehityksen yhteiskunta.

Kuitenkin vihreät ovat mm. Helsingissä ajaneet läpi ja ajavat voimakkaasti edelleen hankkeita, jotka tulevat estämään tulevien sukupolvien mahdollisuudet täyttää omat tarpeensa. Vihreiden näkemysten mukaan he ovat niin paljon viisaampia kuin muut, että he saavat päättää sekä nykyisten kanssaihmistensä että tulevien sukupolvien puolesta, mikä on oikein. Minun mielestäni tuo on suorastaan järkyttävää ylimielisyyttä. Tuohan on asia, mistä punavihreät mielellään syyttävät muita. Sinnemäen haastatteluissa puhuttiin useamman kerran kestävän kehityksen yhteydessä luonnosta ja ympäristöarvoista. Nämä ovat tietysti tärkeä osa kestävää kehitystä. Ne ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta, johon kuuluu yhtälailla taloudellisen ja sosiaalisen (siis ihmisten näkökulman) kestävyyden asiat. Varsinkin taloudellisen kestävyyden näkökulma loistaa lähes aina poissaolollaan, vaikka se on oleellinen osa tätä kokonaisuutta.

Viimeisen parin viikon aikana on monelta taholta nostettu esiin myös Helsingin kaupungin kehitysprojektien epäonnistumisia. Erityisesti talouden - siis budjetissa pysymisen - näkökulmasta. Anni Sinnemäki on se apulaiskaupunginjohtaja, jonka vastuulle kuuluvat Helsingin rakennushankkeet. Hänen kommenteistaan kestävää kehitystä koskien puuttuu käytännössä kokonaan taloudellisen kestävyyden näkökulma. Kun on lukenut hänen alaisinaan toimivien virkamiesten kommentteja, niistäkin puuttuu taloudellisen kestävyyden näkökulma todella usein.

Norjalaisilla on hyvä sanonta johtajuudesta: "kala mätänee päästä ensin", eli jos joku organisaatiossa tai toiminnassa tökkii, on katsottava ensimmäiseksi sen johtoa. Kun katsotaan toisen vihreän apulaiskaupunginjohtajan vastuualueiden asioita, kuten metroa, tämä taloudellisen kestävyyden ymmärtämisen puuttuminen nousee vielä selkeämmin esiin.

Puheissa Helsinkiä ja Suomea halutaan kehittää parempaan suuntaan ja kestävän kehityksen kriteerien mukaan. Miten se onnistuu, jos poimitaan rusinat pullasta ja otetaan vain itselle sopivat kriteerit tavoitteiksi ja unohdetaan muut asiat kokonaisuudesta? Onko hyväksyttävää, että populistisesti ja omien poliittisten näkemysten mukaan johdetaan asioita väärin, jopa taloudellinen kestävyys unohtaen? Ja johdetaan ihmisiä harhaan tuomalla esiin väärin tai yksipuolisesti, mitä kestävä kehitys oikeasti on?

En tiedä, onko takana tarkoitushakuisuus vai tietämättömyys, mutta mielestäni kumpikin on tulevaisuutemme kannalta huono asia! Helsinkiä ja Suomea voidaan kehittää kestävyyden kriteerien mukaan, kunhan otetaan huomioon myös talouden näkökulma ja kanssaihmiset. Kuntavaalit lähestyvät, kuten täälläkin on parissakin blogissa tuotu esiin. Valitaan siis päättäjiksi niitä, jotka oikeasti haluavat kokonaisvaltaista kehittämistä omien intressipiirien ja näkemysten sekä mielihalujen sijaan! Vaikka olenkin itse kokoomuslainen, toivon näkeväni tulevissa valtuustoissa eri puolueista sellaisia henkilöitä, joiden tavoitteena on kokonaisvaltaisesti parempi kunta, kaupunki ja niiden kautta Suomi. Suomi nousee ottamalla tasapuolisesti huomioon eri näkökulmat, ei pakottamalla muut nielemään omat näkemykset!

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PanuHmri kuva
Panu Hämäri

Viikonlopun seminaareissa kestävä kehitys nousi jälleen esiin. Esimerkiksi MKT:n kehittäjillä on selkeä kuva ja visio kestävän (kaikkien kolmen kriteerin mukaan!) kehityksen roolista suomalaisessa ruokaketjussa.

Toimituksen poiminnat