Panu Hämäri Yrittämisestä ja yrittäjyydestä kansainvälinen näkökulma huomioiden

Pienyrittäjien ahdingon vähentäminen - miksi se on niin vaikeaa?

Tällä viikolla mediakin julkaisi tietoa, joka joistain kommenteista sosiaalisessa mediassa päätellen oli monille yllätys ja myös edelleen varsinkin jotkut vihervasemmiston edustajat väittivät jopa valheeksi tai virheelliseksi tiedoksi. Se, että varsinkin yksinyrittäjinä toimivista mikroyrittäjistä noin kolmasosa pystyy nostamaan palkkaa vain noin 1000 euroa kuussa, ei ole yrittäjille mikään uutinen - mutta ilmeisesti se on sitä niille, jotka eivät tunne yrittäjien arkea Suomessa.

Sama tutkimus toi esiin sen, että tästä ryhmästä yli puolet nostaa selvästi vähemmän palkkaa kuin työntekijät keskimäärin (noin 3300,- euroa/ kk). Tältä pohjalta on vaikea ymmärtää, miksi yrittäjä joutuu maksamaan kaikki lakisääteiset maksunsa korkeampina saman sosiaaliturvan ja eläkkeen aikanaan saadakseen. Kun lisäksi yrittäjän sairasajan karenssi on pitempi kuin työntekijällä ja korvaukset pienemmät, haluaisin poliittisten päättäjien kertovan, miksi tuota asiaa ei saada oikaistua niin, että yrittäjät olisivat samalla tasolla työntekijöinä organisaatioissa toimivien palkollisten kanssa?

Tiedän jo nyt tätä kirjoittaessani, että jotkut ovat vastaamassa tähän, että eihän yrittäjänä ole pakko olla, jos se on niin huonosti maksettua. Suomessa on kuitenkin vielä enemmistöllä (onneksi!) sellainen arvomaailma, että halutaan tuottaa arvoa yhteiskunnalle oman tekemisen kautta. Sillä jos noin 200.000 yrittäjää heittäytyisi valtion eläteiksi, Suomi menisi nurin - ja todella moni asia jäisi tekemättä!

Minulle itselleni yrittäjyys on ollut valinta. Olen työskennellyt pariin otteeseen työsuhteisena työntekijänä sen jälkeen, kun aloitin ensimmäisen yritykseni 1984. Olen aina palannut takaisin yrittäjäksi, sillä en osaa olla tekemättä jotain koko ajan ja toisaalta haluan nähdä oman työni hedelmät ja nauttia niistä. Olen kokenut yrittäjänä sekä huippuhetkiä, että hetkiä, joiden aikana olen pohtinut, onko koko hommassa järkeä. Olen nähnyt joidenkin yrittäjien menestyvän ja satojen, jollei tuhansien, puurtavan surkealla palkalla pitkää päivää ja viikkoa. Olen itsekin kokenut sen hetken, jolloin kaikki meni alta ja piti aloittaa uudelleen alusta.

En katso yrittäjyyttä mitenkään paremmaksi työn tekemisen muodoksi. En myöskään nosta yrittäjiä jalustalle jotenkin muita, esimerkiksi ns. ”duunareita” paremmiksi. ”Duunari” sana on lainausmerkeissä siksi, että sanana se tuntuu olevan kuin sana ”nörtti”; oman porukan kesken ylpeydenaihe, mutta muiden käyttämänä helposti halventavaksi katsottu. Minulle yrittäjyys on yksi tapa toimia yhteiskunnan hyödyllisenä, arvoa tuottavana osana. Se ei ole sen parempi, kuin työskentely jossain muussa arvoa tuottavassa organisaatiossa, mutta se ei myöskään ole huonompi työn tekemisen muoto.

Valitettavasti Suomessa on merkittävä joukko ihmisiä, joille yrittäjä on melkein kuin rikollinen ja fakta on se, että yrittävät ovat Suomelle arvoa tuottavina työn tekijöinä muita huonommassa asemassa. Yrittäjän sosiaaliturva, eläke-edut, sairaskorvaukset, vakuutusehdot jne. ovat paljon huonommat kuin vastaavissa töissä olevilla työntekijöillä, jotka ovat palkkasuhteessa. Tämä epäkohta on syy, miksi lähdin kohta parikymmentä vuotta sitten mukaan politiikkaan. Ja koska olen huomannut, että päättäjissämme on puheista huolimatta vähän niitä, jotka oikeasti ymmärtävät erityisesti mikro- ja pienyrittäjien arkea, olen lähtenyt mukaan aktiivisemmin tavoitteena saada aikaan lisää tekoja, joiden avulla työelämän tasa-arvo toteutuu myös yrittäjien ja yrittäjäperheiden osalta.

Siksi palaankin tuohon kysymykseeni: miksi on niin vaikeaa korjata tällainen selkeä epäkohta? Miksi vieläkin Suomessa yrittäjiä ja yrittäjyyttä ei arvosteta, jolloin tuo asia korjattaisiin?

Kuten aina, kun innostun kirjoittamaan täällä, odotan mielenkiinnolla kommentteja ja ideoita!

 

.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos ei yrittäjänä ole pakko olla niin ei työttömänäkään kun voi ryhtyä yrittäjäksi. Eli työttömyyskorvaukset pois!

Jyrki Paldán

Perustulo ja henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

ALV-raja on Suomessa lapsellisen alhaalla, Viro nostaa rajaa ja monessa muussakin maassa se on paljon korkeampi. Tuo Suomen 10000 euron raja on periaatteessa vitsi, sen pitäis olla ehkä n.40000 euroa, silloin siinä olisi jotain järkeä.

Tuo alarajan nosto saisi paljon pientä yritteliäisyyttä liikkeelle, ja sitä kautta työttömyys laskisi ja valtiokin hyötyisi.

Tietysti jonkunlainen perustulo tai vastaava on kohta pakko kehitellä, että saadaan kaikille joku perälauta, sen suuruus ei tarvitsisi olla kuitenkaan mikään huimaava.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Toiminimi yhtiömuotona pitäisi lailla kieltää. Vain harva ensikertalainen yrittäjä ymmärtää miten helposti sillä saa muutamassa vuodessa elämänsä pilattua ehkä loppuiäkseen. Omaisuutesi ja perintösi putsataan ulosoton ja perintätoimistojen kautta vuorenvarmasti heidän pohjattomiin taskuihinsa. Eikä se ryöstely siihen vielä pääty, lippusia ja lappusia riittää "puhdistuksen" jälkeenkin vielä vuosia eteenpäin, normaali elämä tehdään hyvin vaikeaksi, et saa puhelinsopimusta, autovakuutusta tai edes kotivakuutusta! Toiminimi on vain keino elättää ylikallista sosialismiin perustuvaa koneistoa. Yksinyrittäjät ovat sen alinta kastia vailla ihmisarvoa, heille ei kuulu edes perusturva...

Toimituksen poiminnat