Panu Hämäri Yrittämisestä ja yrittäjyydestä kansainvälinen näkökulma huomioiden

Yritystoiminta ja yrittäjyys - mitä eroa?

Olen pitemmän aikaa ihmetellyt, kuinka osa poliittisista viestijöistä ja toimittajista onnistuu aina yhdistämään yrittäjyyden ja suurempien yritysten asiat toisiinsa...

Tällä viikolla olen ollut pitkälti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, nytkin Pieksämäellä, missä yrittäjyyteen suhtaudutaan positiivisesti. Tämän takia mm. Facebookin kommenttien lukeminen turhauttaa välillä erittäin paljon. Tänäänkin useammassa kommentissa yrittäjyydestä puhuttaessa tulee mukaan joku punavihreä kommentoija kertoen, kuinka yrittäjien tukeminen johtaa vaan siihen, että rikkaat yrittäjät vaan ostelevat taloja etelästä ja kiertävät veroja...

Suomen työväestöstä yli 4/5 työllistää mikro- tai pienyritysten kautta. Nämä yritykset ovat useimmiten yrittäjävetoisia ja pysyvät pystyssä niiden vetäjien ja heidän perheidensä tekemien pitkien tuntien ja panostusten kautta. Tiedän satoja yrittäjiä, joiden saamalla tuntipalkalla ei yksikään ammattiliitto antaisi jäsentensä tehdä vastaavaa työtä. Nämä henkilöt eivät valita heikkoa ansiotasoaan vaan pyrkivät nostamaan sitä parantamalla yrityksensä toimintaa kehittämällä itseään, henkilöstöään ja yritystään.

Suuret ja menestyvät yritykset ovat harvemmin yrittäjävetoisia. Ne jotka ovat, ovat yleensä henkilöstön mielestä hyviä työpaikkoja. Nekin on kuitenkin rakennettu jonkun yrittäjän panostuksella ja työllä menestyviksi. Usein useamman sukupolven toimesta. Jotkut näistä turvaavat toki omistajien eläkepäivät verosuunnittelun avulla. Jos kuitenkin lasketaan se raha, mitä nämä yrittäjäperheet ovat ansainneet koko yrityksen elinkaaren aikana, ei kokonaisansio useimmissa tapauksissa ole korkea verrattuna moniin aloihin työntekijöiden ansiotasoihin.

Mutta suomalainen sanonta "kateus vie kalatkin vedestä", näkyy erityisen selkeästi, kun joku yritys ja sen omistajayrittäjä vuosien työn tuloksena onnistuu tekemään yrityksestään menestyvän ja nostamaan tulotasoaan. Siinä vaiheessa vihervasemmiston mielestä tämä raha pitää jakaa yhteiskunnalle tasaisesti!

Suurin osa yrittäjistä kuitenkin haluaa lähinnä työllistää itsensä ja ehkä jonkun muun yritystoiminnan kautta. Nämä mikroyrittäjät harvemmin saavat Suomen mediaanipalkkaa suurempaa tuloa kuukaudessa, mutta tuntipalkka jää usein huomattavasti alle keskituntiansiotason, kun lasketaan mukaan yrittämiseen liittyvät lisätyöt, jotka eivät tuota suoraa tuloa.

Kuitenkin monien toimittajien kommenteissa ja vihervasemmiston edustajien ulostuloissa jatkuvasti kysytään esimerkiksi haastatteluissa (kuten Suomen Yrittäjien Pentikäisen haastattelussa toissa viikolla) onko oikein, että yrittäjät nostavat verovapaita osinkoja ja siirtävät tuloja pois Suomesta verosuunnittelun ja veroparatiisiyritysten kautta. En aina tiedä itkeäkö vai nauraa, kun kuulen ja näen näitä haastettaluja ja kommentteja. Onko oikeasti niin, että nämä toimitajat ja vihervasemmiston edustajat eivät tiedä eroa mikroyrittäjyyden ja suuremman yritystoiminnan välillä? Eivätkö he tiedä, että vain pieni prosentti yrityksistä ja vielä pienempi yrittäjävetoisista voi hyödyntää mitään noista?

Olen ollut vaikuttamassa yrittämisen esteiden poistoon kohta 20 vuotta. Lakeja ja toimintamalleja (ainakin teoriatasoilla) on pystytty tänä aikana muuttamaan, mutta erittäin monen ihmisen vääriä ajatusmalleja yrittäjyydestä näköjään ei. Kun jopa nuoret vasemmistoliiton tai vihreiden edustajat kommentoivat täyttä puppua yrittäjyyteen liittyen, en enään tiedä, miten saada ihmiset ymmärtämään perusyrittäjän ja yrittäjyyden ja suuremman liiketoiminnan erot...

Siis tällä kertaa haastan lukijoita vastaamaan tähän asiaan: miten saada ymmärrys asiassa paranemaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Politiikkaan meno ei vaadi mitään koulutusta tai suurta yleisivistystä, joten ei pidä vaatia heiltä mahdottomia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ymmärrystä voitaisiin lisätä, jos toimittajille ja päättäville henkilöille asetettaisiin pakolliset yhteiskunnan toimintojen kurssit, missä kerrottaisiin tosiasioita.

Liian paljon saa lukea tuollaisia vääriä uskomuksia ja sitten sitä pidetään totena. Miten se sanonta menikään: Kun usein toistetaan väärää asiaa, muuttuu se tosiasiaksi?

Eduskunnassa on hyvin vähän yrittäjyydestä kokeneita ja niiden toiminnoista tietäviä. Siksi siellä levitetään mutu-asioita. Jos olisi sellainen pienehkö, tosiasioihin perustuva kirja, niin jaetaan ne kirjaset kaikille pakollisina lukemisena. Tenttiosuus taitaa olla liikaa vaadittu?

Pakkohan niiden päähän on jollain kirjalla lyödä moneen kertaan, että menisi umpiluupäälle viesti perille?

Toimituksen poiminnat